Monday, May 9, 2022

”Ketkä marssivat Punaisella torilla?” videolla kysytään. ”Raiskaajat, Ukrainan lasten ja naisten murhaajat. Varkaat ja ryöstäjät”, videolla sanotaan

Ryssän ja Valko-Venäjän johtajat sotarikostuomioistuimeen

Sotarikollisen Ryssän valheellisen "voitonparaatin" alettu Moskovassa Ukrainan ulkoministeriö julkaisi videon. 

Sen alussa näytetään vuoroin kuvia Moskovan juhlista ja vuoroin sodan aiheuttamia tuhoja Ukrainasta.

”Ketkä marssivat Punaisella torilla?” videolla kysytään.

”Raiskaajat, Ukrainan lasten ja naisten murhaajat. Varkaat ja ryöstäjät”, videolla sanotaan.

8.5.2022 Ukraine Russian occupation situation




Tämä tarina on valitettavasti tosi kuten aluemiehityksetkin niin Suomea, Eestiä, Puolaa, Ukrainaa, Saksaa, Georgiaa etc kohtaan.
56 camps for Ukrainians revealed 8.5.2022


















----------------
Seppo Lehto historioitsija Tampere
-------------------
-------------------------------------------------------------------

Monday, April 4, 2022

Imperialistisen miehittäjä-Ryssän sotarikoksille ei nähtävissä loppua: Ulkomaat uutisia Ryssän sodankäynnin sotarikosten uhriksi joutuneesta Ukrainasta 3.4.2022

Ukraine. Buscha 3.4.2022 Russian warcrimes



















Imperialistisen miehittäjä-Ryssän sotarikoksille ei nähtävissä loppua: Ulkomaat uutisia Ryssän sodankäynnin sotarikosten uhriksi joutuneesta Ukrainasta 3.4.2022:

Obolonskyi Kiev 14.3.2022 victim of Russia warcrimes pic2



Venäläiset ryöstelevät ja raiskaavat vetäytyessään Kiovan alueelta. Asiasta kommentoi evp upseeri kenraalimajuri Pekka Toveri: ”Putin tarvitsee nyt tarinan kansalleen" 

kuvat näyttävät raakuudet Ukrainasta Butšasta


Ryssän armeija / sotarikoksia tehtailleet Ryssän joukot ovat kärsineet merkittäviä tappioita Ukrainan kohdistetussa sodassa. "Mitä enemmän joukot kärsivät tappioita, sitä raaemmaksi sota muuttuu". Kenraalimajuri evp Pekka Toveri kertoo, millaista heidän sodankäyntinsä on. Venäjän joukot ovat aiemminkin tehneet sotarikoksia. 

Taustoitusta: Iivana III eli Iivana Suuri (ven. Иван III Васильевич tai Иван ВеликийIvan III Vasiljevitš, Ivan Veliki22. tammikuuta 1440 – 27. lokakuuta 1505) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Ryssälän hallitsija vuodesta 1478. Iivana Suuri yhdisti Venäjän maat valloittamalla tuhoamalla surmaten suuren osan väestöstä valloittamillaan alueilla mm Novgorodin

Yhteenveto: Moskova / Ryssä ei ole ollut naapurimme 1200 vuotta vaan n. 544 vuotta, valitettavasti, jokainen vuosi liikaa

Historioitsija Seppo Lehto täydentää: Kaikilla Ryssän rintamilla Novgorodin tuhonnasta 1400-luvun lopulta alkaen sama kaava, järjetöntä tarpeetonta väkivaltaan raiskauksia, sotarikoksia, varkauksia, murhia, asutuksen tuhontaa, niin Tsetsenian vastaisissa sodissa 1990-luvulla, kuin Saksaa vastaan 1945.

Ajan Suunta https://Ajan-Suunta.blogspot.com päätoimittaja Seppo Lehto Taistelkaamme mustaa tulevaisuutta vastaan 15.3.2022 kuva karvaisen "Mustin" kanssa.










Historioitsija Seppo Lehto Tampere


Valkoisen Suomen arvoilla: Eduskuntavaaliehdokas Tampere Pirkanmaa eduskuntavaaleissa 2023

Ryssän sota Ukrainaa vastaan 26.2.2022 tilanne

Imperialistista rosvovaltiota rahoittavia tahoja on liikaa monikansallisina yrityksinä ja valtioina jotka ostavat maakaasua ja öljyä Ryssälästä, rahoittaen näin sotarikoksia kuten jo aiemmein Tsetseniassa, Georgiassa ja nyt Ukrainassa:


BlockPutinWallets



Nestle’s controversial decision to continue funding Russian war crimes in Ukraine
--------------
Lvivissä on tämä muistomerkki noin 1,7 miljoonan likvidoidun juutalaisen, ukrainalaisen ja puolalaisen muistoksi, jotka joutuivat Neuvostoliiton tuhoamiksi ennen kuin Saksa vapautti alueen kesällä 1941

-------

Tuesday, December 14, 2021

Unohtuu sellainen asia että Ukrainalla oli ydinaseita, se luopui niistä kun moskova lupasi taata nykyrajat = Jälleen tuli todistettua ettei ole moskovaan luottamista


Miksi imperialistiseen miehittäjä-Ryssään, eikä ryssäläisiin viranomaisiin luoteta. Yksi kuva kertoo yllä olennaisen

Stalinistista valhetta on liian paljon, jopa "suomalaisina" esiintyviltä, sopii ihmetellä onko korvien välissä vain ryssäläistä kusta ja paskaa kommunismin perintönä

Suuri osa menehtyneistä oli stalinin murhajoukkojen omien murhaa, kuten 1917 jälkeinen nälänhätä sisällissotineen. Suomen, Eestin alueryöstöt Japania myöden eivät liity mitenkään "uhraamiseen" vaan hyökkäystoimiin toisten kansakuntien alueille. Puola jaettiin yhteistyössä, niin että Saksa sai vanhat alueensa ja moskova oblasti slaavialueet = Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaan 1939. 

Kummatkin olivat toistensa suurimpia liittolaisia 1941 kesään, kummallakin oli hakaristi onnenmerkkinä joukko-osastoilla, passeissa, rahoissa etc. Tiedonantaja ja pravda eivät ole oikeita lähteitä ei eilen eikä tänään https://Totuus-kommunismista.blogspot.com Slaaveja työnneettiin länteen ja itään Japaninkin alueille.

Unohtuu sellainen asia että Ukrainalla oli ydinaseita, se luopui niistä kun moskova lupasi taata nykyrajat = Jälleen tuli todistettua ettei ole moskovaan luottamista ei eilen, eikä tänään missään.

Seppo Lehto historioitsija Tampere





PS: Ohessa tyypillinen stalinisti "Ari Savolainen" putinisti kommunisten valheenlevittäjä facebookissa: On tämä hemmo tainnut juoda kusta ja paskaa kun järkeä jaettu, kun pelkkiä valheita pulee kuin Stalinilta ripulipaskaa kun kuoli oksennukseensa:

Ari Savolainen
On tainnut sinultakin unohtua, että Neuvostoliitto, nyk. Venäjä, pelasti maailman natsisaksalta toisessa maailmansodassa uhraamalla 10 700 000 sotilasta ja 11 500 000 siviiliä.
Ryssäksi haukkuminen on sinulta kunnianosoitus toisessa maailmansodassa kaatuneiden yli 20 000 000 Venäläisen ihmisen jälkeläisille ja siitä, että sinäkin olet tänään olemassa.

--------
Sopii kysyä voiko ryssätkään muuta kuin nauraa "capaka":lleen joka koirana toistelee ryssäläisiä valheita, mikä jo duumaa myöden todetaan valheiksi? 

New United Russia party MP confirms that the fighting in Donbas is by “Russian forces”’

29.10.2021
Halya Coynash
--------
Aleksandr Borodai, former Donbas militant, now Russian MP for the ruling United Russia party Photo Vladimir Gerdo, TASS

Aleksander Borodai, newly elected Russian MP from the ruling United Russia party, has stated that the fighters of the self-proclaimed ‘Donetsk and Luhansk people’s republics’ [LDPR] were “Russian forces”.  Borodai has every reason to know as he was one of the leaders of ‘DPR’ from its creation, the so-called ‘prime minister’ of this unrecognized ‘republic’.  He has also confirmed that he and others left Donbas in early August 2014 for propaganda reasons since it looked bad that they were all from Russia.  While he does not mention MH17, the urgent change in leadership came just two weeks after a Russian BUK missile, transported to Donbas from a military base in Russia, downed the Malaysian passenger airliner over occupied Donbas on 17 July 2014, killing all 298 people on board.

Those who have been following events in Donbas will hardly be surprised by Borodai’s revelations, but all such admissions from the Russian who brought war to Donbas should be noted given Russia’s continued attempts to deny its involvement in the conflict and to present it as a ‘civil war’.  The former militant was interviewed by Nadana Fridrikhson on Zvezda Live, ‘a political talk show YouTube channel’ with the same logo as TV Zvezda, a channel linked with Russia’s Defence Ministry.  

Early in the interview, Borodai juxtaposed Ukrainian Armed Forces to “our forces”. The interviewer asked “by ours you mean Donbas?” and he answered “Yes, of course, they’re Russian people, Russian forces”.  Fridrikhson, grinning, intervenes, telling Borodai to “be more careful” with language, as he’s now an MP. 

Borodai does not back down: “Sure, sure.  I think this is a crucial point.  Here [i.e. Donbas] there were Russian forces, and there the armed forces of the Russian Federation – also Russian forces. Both the first and the second are Russian forces.  Yes, one lot are called corps of the DPR and LPR people’s militia, the others – corps of the Russian army.  What’s the difference?”

Here, it would be difficult not to agree with Borodai, but this is not, of course, the narrative which Russia has been pushing since 2014.  As Ukrainian journalist Denis Kazansky notes, these were supposed to be “Ukrainian miners and tractor drivers” rising up against Kyiv, with Russia’s representatives telling the UN’s International Court of Justice that their weapons had come from Soviet stockpiles in disused Donbas mines.

Borodai’s other admission only reiterates what has been reported here since 2014, but this time it has come, so to speak, from the horse’s mouth, and can hardly be dismissed as ‘Ukrainian propaganda’.  Asked why he left Donbas in August 2014, Borodai explains that “the DPR government at that time was a rather strange spectacle”.  He goes on to list all the people in it, including himself and Igor Girkin (whom he refers to by his nom de guerre Strelkov), who are from Moscow, with this “somewhat outrageous from the point of view of propaganda”.

Girkin is one of four men, three of them Russian ‘former’ FSB or Military Intelligence officers, on trial (in absentia) in Holland for their believed role in the transporting to Donbas of a Russian BUK missile and downing of MH17.  Both he and Borodai figure in incriminating evidence revealed back in 2019 by the Joint Investigation Team, formed by the Netherlands; Ukraine; Australia; Belgium and Malaysia after Russia blocked the creation of a UN investigation team on MH17. In an intercepted call from 3 July 2014, Borodai can be heard stating that he is “carrying out orders and protecting the interests of one and only state, the Russian Federation’.   

In general, prominent Russians like Borodai and Girkin have in the past been careful to maintain Moscow’s claim that Russian militants were all ‘volunteers’ and Borodai himself was chosen by the United Russia party as parliamentary candidate as the head of the so-called ‘Union of Donbas volunteers’.  He is, however, on record, as stating back in 2019 that these so-called ‘volunteers’ owe their lives to Russian President Vladimir Putin. “Everybody who arrived in the first half of 2014 remembers what the situation was like in the second half of July 2014. If not for his policy, if not for his decisions and actions, we would not be here. In the same way as that there would not be Russian Donbas, and the Donetsk and Luhansk people’s republics”.

The so-called “decisions and actions” involved the heavy involvement of Russian military personnel and equipment deployed in a country with which Russia was not officially at war.

Moscow is now endeavouring to change the makeup of occupied Donbas through the mass issuing of Russian citizenship, and it is important to ensure that Putin’s decrees in 2019 do not blur the facts, namely that Russians, answering to Moscow, brought war to Donbas in 2014.

Borodai was ‘elected’ to Russia’s State Duma during parliamentary ‘elections’ in September 2021 which lacked legitimacy not only because they were illegally held on occupied Ukrainian territory, but because most members of the opposition were prevented from taking part.

Since Borodai’s ‘election’ was effectively guaranteed because he was a candidate for the ruling party associated with Putin, it is worth recalling the kinds of statements he has made in recent months about Ukraine.

In an interview posted by the Russian-based Ukraina.ru on 7 September, Borodai was asked whether the militants “should have taken Mariupol; Sloviansk and Kramatorsk” in the summer of 2014.  He answered that they should have gone “for the maximum”, seizing not only all of Donbas, but also Kherson, Odesa, and, if possible, Kyiv.  He clearly suggests that the decision not to do so came from above, not from the militants themselves.

On the eve of his election to the State Duma, Borodai called the parts of Donbas not within LDPR “occupied territory’ and Ukraine “the enemy”.

At day after the above interview, Borodai spoke at a ‘DPR’ event, also attended by his former employer, Konstantin Malofeyev, a Russian billionaire under international sanctions for his active role in supporting the militants in Donbas.  Borodai again referred to “territory occupied by our enemy. This is the territory of our Russian outskirts, of our Russian Ukraine. And Kyiv, the mother of Russian cities, is also occupied by our enemy. This is our geopolitical enemy, with whom we, our ancestors fought over many centuries. Therefore, our common task, common victories are still before us”.------

-----------------------------
---------------------------

Thursday, May 7, 2020

Puna-armeijan "voitonpäivää" juhlitaan perusteettomasti, unohdetaan miljoonien eurooppalaisten järjestelmällinen kansanmurha, miljoonien siviilien surmat, järjestelmälliset joukkoraiskaukset


-----------
Puna-armeijan "voitonpäivää" juhlitaan perusteettomasti, unohdetaan miljoonien eurooppalaisten järjestelmällinen kansanmurha, miljoonien siviilien surmat, järjestelmälliset joukkoraiskaukset 

https://puna-armeija-raiskaaja-murhaaja.blogspot.com/


Puna-armeijan stalinistinen johto on putinin ohjenuora toimissaan sovjet-imperiumin tapaisiin aluelaajennuksiin toisten kansojen ja alueita riistäen Tsetseniasta Georgiasta Ukrainaan, kuten ennen Baltian mm Suomen ja Saksan, sekä Japanin alueita ryöstettyään.


-------
Saksalta ryöstetyt alueet ovat n 1/3 Saksan alueista

--
Muistomerkki kertoo Ryssän sotarikollisten uhreista

-
https://kuntavaaliehdokas-Tampere.blogspot.com
Huk Seppo Lehto tamperelainen historioitsija 


Tampereen valkoinen vaihtoehto kuntavaaleissa 2021 tuellanne Tampereen kaupunginvaltuustoon
https://kuntavaalit-Tampere-2021.blogspot.com
------

Alla olevassa kuvassa kommaripolitruggi Kalin jakaa mitaileita puna-armeijan rikollisille miehitetyssä Viipurissa:

Suomelta ryöstetyt ja miehitetyt alueet alla olevassa itsenäisen Suomen kuvakartassa:

----------------------
https://puna-armeija.blogspot.com/ 
----------

Thursday, May 2, 2019

"Lvivissä on tämä muistomerkki noin 1,7 miljoonan likvidoidun juutalaisen, ukrainalaisen ja puolalaisen muistoksi, jotka joutuivat Neuvostoliiton tuhoamiksi ennen kuin Saksa vapautti alueen kesällä 1941


"Lvivissä on tämä muistomerkki noin 1,7 miljoonan likvidoidun juutalaisen, ukrainalaisen ja puolalaisen muistoksi, jotka joutuivat Neuvostoliiton tuhoamiksi ennen kuin Saksa vapautti alueen kesällä 1941. 


Molotov-Ribbentropissa Lwow joutui Neuvostoliitolle, ja NL hoiti asiaa tappamalla tai karkottamalla 1,7 miljoonaa. 
Tätä ei tietenkään kerrota yleisesti, koska Stalinin rikoksista ei voi laskuttaa Saksaa eikä "voittajat" tehneet muuta kuin sankaritekoja."

Ryssälän ns "Venäjän federaation" eli moskovan oblastin valheita suojellaan Hollywoodin juutalaisomisteisen fantasiatuotannon ja Kremlin uusin säädöksin "natsahdellen".

Faktat pöytään Markus Lehtipuu julkaisujen tapaan, eikä vain "pravdaa", missä ei ole totuuden siementäkään.



Seppo Lehto 
https://Ajan-Suunta.blogspot.com

Kiitämme Markus Lehtipuuta ja vetoamme julkaisemaan myös muissa somealustoissa, jotteivat julkaisunsa jää huomiotta.

Lähde: Markus Lehtipuu facebook julkaisussaan
---


--------------
Totuus puna-armeijasta ja sen roolista kansanmurhissa kohdistuen eri kansoihin ja alueriistoihin Suomesta Saksaan Ukrainaan Japaniin
https://puna-armeija.blogspot.com/

----------

Friday, February 15, 2019

"Pirun sorkka" oli ennen ja tänään isovenäläisyys, sekä desantit keskuudessamme, nyt se + bryssäläisyys, molemmat ovat orjanmenttaliteettia toiseudelle ja suomalaisten oikeuksien minimoimista herra isoherruudelle


"Pirun sorkka" oli ennen ja tänään isovenäläisyys, sekä desantit keskuudessamme, nyt se + bryssäläisyys, molemmat ovat orjanmenttaliteettia toiseudelle ja suomalaisten oikeuksien minimoimista herra isoherruudelle 

Seppo Lehto tamperelainen valkoisen armeijan 1918 historioitsija, eduskunta- ja eurovaaliehdokas 
https://eduskuntavaaliehdokas-Pirkanmaa.blogspot.com
Tampere Pirkanmaa
https://europarlamenttiehdokas.blogspot.com

Alkuperäistä puolalaista tmv:a uutisia ei noteerattu eikä youtubeen siirrettyä videota aiheesta. Miksi ei?

Paremmin uutisoitu mm: 

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2458778/Komm-Frau-Gdansk-tears-statue-marking-rape-millions-German-women-Russian-soldiers.html#ixzz2hsCTfJ8f


Ohessa ko. Ylen paskatuutin ns uutinen ja tarkennuksia siihen:

"UUTISET ULKOMAAT Ulkomaat 18.10.2013 klo 18:05

Venäjän lähettiläs raivostui raiskauspatsaasta Gdanskissa (Danzig se on aivan kuten Viipuri on Viipuri) 

(Miehittäjä-Rosvon rosvosaalistajan edustaja tottakai ei halua, että totuus tulee ilmi puna-armeijan rosvoretkistä ja raiskaavista murhamiehistä ) 

Raskaana olevan naisen raiskaamista esittävä patsas tuotiin lauantaina neuvostoliittolaisen muistomerkin viereen. Patsas ehti olla paikallaan muutamia tunteja. 
( Miksi sitä ei jätetty paikoilleen? Sopisi olemaan oikein hyvin ko. paikassa ) 

Raiskaavaa neuvostoliittolaista sotilasta esittävän patsaan ilmestyminen muutamaksi tunniksi Gdanskiin on nostattanut raivoa sekä Puolassa että Venäjällä. ( Mistähän syystä ja keiden raivoa? )

Tapauksesta kertoo saksalainen Spiegel Online -uutissivusto. ( Ei ollut ainoa taho) Jerzy Bohdan Szumczykin betoninen patsas esittää sotilasta, joka on raiskaamassa pitkällä raskaana olevaa naista. Luonnollisen kokoisessa patsaassa sotilas, ase kädessään, on polvistuneena maassa makaavan naisen jalkojen välissä. Sotilaan kypärä on puna-armeijan käyttämää mallia. Patsas ilmestyi Gdanskin Aleja Zwyciestwalle eli Voitonkadulle neuvostoliittolaisen panssarivaunun viereen viime lauantaina. Kommunismin kaudella paikalle asetetulla panssarivaunulla halutaan muistaa Gdanskin vapauttamista (huomio: väitetystä) natsihallinnosta vuonna 1945. 

Taiteilija halusi kuvata kärsimystä Ilman lupaa pystytetty "Komm, Frau" -niminen patsas poistettiin yön jälkeen. 26-vuotias Szumczyk sanoo halunneensa kuvata patsaallaan raiskauksien uhrien kärsimyksiä. Szumczykiä uhkaa nyt syyte kansallismielisen vihan kiihottamisesta. Rikoksesta voi seurata kahden vuoden vankeustuomio. 

Venäjän Varsovan-suurlähettiläs Aleksander Aleksejev sanoo olevansa tyrmistynyt siitä, että tällaisella pseudotaiteella tahrataan niiden 600 000 neuvostosotilaan muistoa ( Kyllä siellä vielä elää niitä raiskattuja pikkulapsia ja naisia, jotka eivät halua muistella puna-armeijan tekoja), jotka antoivat henkensä taistelussa "Puolan vapauden ja itsenäisyyden puolesta". ( Vitsi varmaankin: Ryssä ryösti itäisen Puolan väestöineen jo 1939. Sodan jälkeen 1945 karkoitti miljoonia puolalaisia Saksalta ryöstetyille alueille eli siirsi Puolaa länteen ja ottaen isommat Puolan alueet itselleen)

Moscow Times -lehden haastattelussa Aleksejev vaatii Puolan viranomaisilta asiaankuluuvia toimia. Patsas on aiheuttanut vilkasta keskustelua internetin keskustelupalstoilla. Erään kirjoittajan mukaan patsaalla ei haluta loukata neuvostosotilaita, vaan kyse on uhrin hiljaisesta tuskanhuudosta. Toiset kommentoivat, että seksuaalista väkivaltaa on koettu kaikkialla, ei vain toisessa maailmansodassa. Neuvostosotilaiden tekemät raiskaukset lisääntyivät rajusti toisen maailmansodan viimeisinä kuukausina. Gdanskissa eli tuolloin vielä saksalaisessa Danzigin kaupungissa uhrit olivat usein saksalaisia. ( Ylen toimittaja pyrkii johtamaan harhaan. Miten niin usein? Kyseinen kaupunki oli liki 100% saksalaisten asuttama) Venäjällä neuvostosotilaiden tekemistä rikoksista ei ole juuri keskusteltu." (Ylen ns. uutisen lainauksen loppu)

---------------------------------------------

Stalinin raiskaus- ja murhatyöt yhdessä liittoutuneiden sotarikosten kanssa halutaan unohtaa: 

RED ARMY ATROCITIES: RAPE AS A WEAPON

It is believed that as many as 2 million women were raped by Red army officers, many of them several times over.

Many had to have abortions or be treated for the syphilis they caught from being raped by different men.
Children born out of the abuses were called Russenbabies and most were abandoned and left to die.
Stalin explicitly condoned rape as a method of rewarding the soldiers and terrorising German civilians.
His Police chief Lavrenti Beria was himself a serial rapist, a number of testimonies exist detailing how women and girls were grabbed off the streets and bundled into his limousine.
It is believed that more than 100 school-aged girls and young women were drugged and raped by Beria who ran the NKVD, the feared forerunner to the KGB.

The Red Army's atrocities against women in Dresden in the spring of 1945, a city that had already suffered heavily from Allied bombing, were carried out in a particularly sickening and systematic manner.
Women were dragged out of their homes and raped in the street in front of their husbands who were forced to watch. Then more often than not the men were shot.

As well as the estimated two million rapes in Germany, there were between 70,000 and 100,000 in Vienna and anywhere from 50,000 to 200,000 in Hungary, as well as thousands more in Romania, Bulgaria, Poland, Czechoslovakia and Yugoslavia.

There are even accounts of women who had been liberated from concentration camps, emaciated and still wearing prison uniforms, being raped by Russian soldiers.


Richard Evans, Professor of Modern History at Cambridge, wrote a book on the topic in which he recounts the extreme violence of many of the encounters. He wrote: 'Rape was often accompanied by torture and mutilation and frequently ends in the victim being shot or bludgeoned to death. The raging violence was undiscriminating.'

Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/article-2458778/Komm-Frau-Gdansk-tears-statue-marking-rape-millions-German-women-Russian-soldiers.html#ixzz2hsCTfJ8f 

https://puna-armeija.blogspot.com

------------------------------------------------


Saturday, May 9, 2015

Miehittäjä-Ryssä ns. Ryssän federaatio imperialistinen Venäjä on muuttanut keskiajalle. Miehittäjä-Ryssän edustajat rypevät vanhojen kansanmurhiensa uhrien haudoilla tanssien

"Miehittäjä-Ryssä ns. Ryssän federaatio imperialistinen Venäjä on muuttanut keskiajalle. Miehittäjä-Ryssän edustajat rypevät vanhojen kansanmurhiensa uhrien haudoilla tanssien

Venäläinen kirjailija Mihail Šiškin pohtii voitonpäivän esseessään, voittiko Venäjä sodan vai hävisikö se sen.


9.5.2015 2:00  Päivitetty: 9.5.2015 9:28
Mihail Šiškin

Voiton päivän eli Ryssälän kansanmurhia juhlivat paraatit ovat Venäjällä / Ryssälässä suuri tapahtuma ja sotilasmahdin voimannäyttö joka vuosi 9. toukokuuta.


Isäni lähti sotaan 18-vuotiaana vapaaehtoisena. Hän palveli sukellusveneessä Itämerellä.

Kun olin pieni, me asuimme kellariasunnossa Arbatilla ja seinällä sänkyni yläpuolella oli valokuva hänen "Hauestaan". Olin mahdottoman ylpeä siitä, että isälläni oli ollut sukellusvene, ja kopioin sitä yhtenään valokuvasta kouluvihkoon. Joka vuosi voiton päivänä 9. toukokuuta isä otti kaapista esiin matruusinunivormunsa, jota hän jatkuvasti korjasi mahan kasvaessa, ja ripusti siihen kaikki kunniamerkkinsä. Minulle oli hyvin tärkeää saada ylpeillä isästä: oli ollut sota, ja isä oli voittanut siinä!

Kasvettuani isommaksi minä sain selville, että vuosina 1944 ja 1945 isä oli upottanut saksalaislaivoja, jotka olivat evakuoineet pakolaisia Riiasta ja Tallinnasta. Sadat ellei tuhannet olivat saaneet surmansa Itämeren aalloissa – siitä isä oli saanut kunniamerkkinsä. En ole pitkään aikaan ylpeillyt hänestä, mutta en myöskään tuomitse häntä. Silloin oli sota.

Artikkeliin liittyvät

Profiili: Tolstoin, Tšehovin ja Buninin perillinen 9:42
Putin tuomitsi paraatipuheessaan yksinapaisen maailman 12:11
Voitonpäivään osallistuva virolainen Karl Rammus: "Virossa veli kävi sotaa veljeä vastaan" 8:41
Sodan jälkeen hän ryyppäsi koko elämänsä ajan. Ja niin myös kaikki hänen sukellusvenekaverinsa. He eivät varmaankaan kestäneet muuten. Hänhän oli vielä aivan nuori poika ollessaan kuukausia merellä sotatoimissa ja saadessaan jatkuvasti pelätä, että hukkuu siinä rautaisessa arkussa. Sellaisesta ei pääse eroon.

Gorbatšovin aikoina, kun koittivat todelliset nälkäajat, isä sai sotaveteraanina avustuspakkauksia, ja niissä oli elintarvikkeita Saksasta. Hänelle se merkitsi henkilökohtaista nöyryytystä. Hän oli kavereineen tuntenut koko ikänsä olevansa voittaja, ja nyt hän joutui syömään voitetun vihollisen heittämää armopalaa.

Tuotuaan meille ensimmäisen kerran sellaisen pakkauksen isä joi itsensä humalaan ja karjui: mehän sentään voitimme! Mutta sitten hän hiljeni, alkoi itkeä ja kyseli jatkuvasti ties keneltä, suunnaten sanansa minulle: sano, voitimmeko me sodan vai hävisimmekö?

Viimeisinä vuosinaan hän kerta kaikkiaan tuhosi itsensä votkalla. Kaikki sukellusvenekaverit olivat juoneet itsensä hautaan jo kauan sitten. Isä varmaankin kiiruhti sotakavereidensa luokse. Heidän sukellusveneestään hän eli pisimpään. Hänet tuhkattiin moskovalaisessa krematoriossa univormuunsa pukeutuneena.

Kuudentenatoista hallitusvuotenaan Putin on saavuttanut kaiken, mitä diktaattori voi tavoitella. Kansa rakastaa häntä, viholliset pelkäävät. Hän on luonut hallinnon, jota eivät pitele pystyssä perustuslain horjuvat pykälät, vaan vasallin herraansa kohtaan tunteman henkilökohtaisen uskollisuuden järkkymättömät lait – valtapyramidin pohjalta sen huipulle saakka. Tämä 21. vuosisadan diktatuuri on tutkinut tarkkaan edeltäjiensä kokemuksia, jotta välttäisi niiden virheet: rajat on avattu ja kaikille tyytymättömille tarjotaan selvin sanoin mahdollisuus lähteä maasta.

Uusi siirtolaisuusaalto kasvaa kuukausi kuukaudelta. Maasta lähtee sen parhaimmisto: tutkijat, it-ammattilaiset, journalistit, insinöörit, yrittäjät. Nämä katastrofaaliset inhimilliset menetykset heikentävät maata, mutta vahvistavat hallintoa. Jäljelle jääneitä varten on koeteltu resepti: sota.

Televisiosta tuleva isänmaallinen hysteria on hallinnon ihmease. "Zombilaatikon" ansiosta väestölle on muodostunut ideaalinen maailmankuva: länsi haluaa meidän tuhoamme, meidän on pakko, niin kuin isiemme ja isoisiemme, käydä pyhää sotaa fasismia vastaan ja olemme valmiita uhraamaan kaiken voiton saadaksemme. Ja se, joka nousee tätä vastaan, on maanpetturi.

Olipa vallalla mikä ideologia tahansa – ortodoksinen usko, kommunismi, jälleen ortodoksinen usko – hallitus on aina manipuloinut kansaa isänmaallisuuden avulla.

Historiaa kirjoitetaan taas uudestaan, siihen jätetään vain voitot taisteluissa ja sotilaskunnia, toteaa venäläinen kirjailija Mihail Šiškin.
Historiaa kirjoitetaan taas uudestaan, siihen jätetään vain voitot taisteluissa ja sotilaskunnia, toteaa venäläinen kirjailija Mihail Šiškin.
Isäni oli kuusivuotias, kun hänen isänsä pidätettiin. Ukkini katosi Gulagin syövereihin. Poika haluaisi olla ylpeä isästään, mutta isä osoittautuu kansanviholliseksi. Kun sota alkoi, piesty kansa sai odottamatta kuulla kovaäänisistä: "Veljet ja siskot!"

Hallinnon halpamaisuus näkyy siinä, että se on aina käyttänyt ja on käyttävä hyväkseen tuota hienoa inhimillistä tunnetta: rakkautta synnyinmaata kohtaan, valmiutta uhrata kaikki sen puolesta. Diktatuuri vaihtaa itsensä synnyinmaan paikalle. Isä lähti puolustamaan synnyinmaataan, mutta siinä kävikin niin, että hän puolusti hallintoa, joka oli surmannut hänen isänsä.

Onko omalle maalleen toivottava voittoa vai tappiota? Isänmaataan rakastavalle ihmiselle tämä näyttäisi olevan outo kysymys, mutta osoittautuu ettei se ole niinkään outo, jos isänmaa ei ole vuosisatojen mittaan antanut mahdollisuutta elää sen enempää omilleen kuin vieraillekaan.



Kansan tietoisuudessa on jäänyt loppuun saakka selvittämättä, missä päättyy isänmaa ja mistä alkaa rikollinen hallinto – niin tiukasti ne ovat kasvaneet yhteen. Isänmaallisuus on venäläisten pyhä lehmä, joka märehtii ihmisoikeuksia ja yksilön kunnioitusta kuin purukumia.

Venäläisten tärkein kysymys kuuluu: jos isänmaa on hirviö, onko sitä rakastettava vai vihattava? Venäläinen runous on jo kauan sitten muotoillut asian näin: "Ei sitä sydän opi rakastamaan, jota väsynyt on vihaamaan."

Muuten, olihan Tšikatilokin, se kuuluisa sarjamurhaaja, myös isä. Ehkä hyväkin isä. Miten pojan pitäisi suhtautua häneen?

Tšikatilo surmasi useita kymmeniä ihmisiä. Minun isänmaani taas miljoonia ja miljoonia. Sekä vieraita lapsia että omiaan. Omia paljon enemmän. Eikä osaa millään lopettaa.

Isäni taisteli fasismin pahuutta vastaan, mutta häntä käytti hyväkseen toinen pahuus. Hän ja miljoonat muut neuvostosotilaat, joista oli tullut orjia, eivät tuoneet maailmalle vapautusta vaan toisen orjuuden. Kansa uhrasi kaikkensa voiton hyväksi, mutta sen voiton hedelminä oli entistä suurempi epävapaus ja kurjuus.

Voitto ei antanut orjille mitään muuta kuin tunteen heidän isäntänsä herruuden suuruudesta. Suuri voitto vain vahvisti heidän suurta orjuuttaan.

Ja nyt venäläiset on taas kutsuttu sotaan fasismia vastaan.

Ties monennen kerran historiassa diktaattori ottaa valtansa säilyttämiseksi käyttöön isänmaallisuuden. Televisioruuduista on kiirinyt hysteerinen huuto: "suuri Venäjä", "nouskaamme polviltamme", "venäläisten maiden palautus", "venäjän kielen suojelu", "venäläisen maailman kokoaminen", "pelastakaamme maailma fasismilta".


Kaikki hallitukset ovat aina pyydystäneet ihmisiä isänmaanrakkauden koukkuun, pyydystävät nytkin ja pyydystävät myös tulevaisuudessa. Jälleen diktatuuri kutsuu alamaisiaan puolustamaan synnyinmaata puolustaakseen itseään. Ja propaganda hyödyntää häikäilemättä suuressa isänmaallisessa sodassa saatua voittoa. Minun kansaltani on viety öljy, on viety vaalit, on viety maa. Voittokin on viety.

Historiaa kirjoitetaan taas uudestaan, siihen jätetään vain voitot taisteluissa ja sotilaskunnia. Oppikirjoihin on jo lisätty luku Krimin kunniakkaasta palauttamisesta. Kirjoittamistaan odottaa seuraava luku: Kiova ryömii tuhlaajapojan tavoin polvillaan venäläisen maailman syliin.

Venäjällä vallassa olevat roistot ovat lietsoneet vihaa kansojemme välille. Television avulla he ovat syyllistyneet anteeksiantamattomaan kataluuteen: he ovat nostattaneet venäläiset ja ukrainalaiset toisiaan vastaan.

Minun isäni oli venäläinen, äitini ukrainalainen. Nykyään ajattelen välillä: on hyvä, että he ovat kuolleet, eivätkä tiedä, että venäläiset ja ukrainalaiset tappavat toisiaan.

Krimin liittäminen toi Putinille isänmaallisuuden hyödyn. Se on jo laskeutumaan päin, nyt hän tarvitsee uuden. Diktatuurille eivät ole tärkeitä itse sotatoimet vaan sotatila. Pahin on vielä edessä.

Toukokuun 9. päivä Putinin Venäjällä on kaukana kansan voitosta, isäni voitosta. Se ei ole rauhan päivä eikä uhrien muistopäivä, se on aseidenkalistelun päivä, aggression päivä, omia ja vieraita vastaan käytävän sodan päivä, sinkkiarkkujen päivä, suuren valheen ja suuren kataluuden päivä.

Minä tietysti toivon synnyinmaalleni voittoa. Mutta mikä olisi voitto minun maalleni? Jokainen Hitlerin voitto oli tappio Saksan kansalle. Ja fasistisen Saksan lopullinen luhistuminen oli suuri voitto saksalaisille itselleen, sillä ensimmäisinä historiassa he ovat näyttäneet, miten kansakunta voi elpyä ja elää ihmisiksi, vailla sotahoureita.

Silmiemme edessä Venäjä on muuttanut 21. vuosisadalta keskiajalle. Maassa, jossa ilma on vihan kyllästämä, on mahdotonta hengittää. Suurta vihaa on historiassa aina seurannut suuri verenvuodatus. Mikä minun maatani odottaa? Tuleeko siitä jättimäinen Donetskin allas?


Isä, me hävisimme sodan.

-------------------

http://puna-armeija.blogspot.com

------------------



Tämä sotarikolinen Aasian paise ammuttava kun astuu EU:n alueelle:



Totuus raiskaavista puna-armeijalaisista ja raiskaavasta murhaavasta puna-armeijasta ottaa liian monille koville: