Sunday, May 9, 2010

Mikä helvetin voitonpäivä 9.5.2010 - Haluammeko unohtaa totuuden miehittäjä-Ryssän toimista Euroopassa ja mitä tapahtui oikeasti raiskauksia murhia?

Herätys!

Mikä helvetin voitonpäivä 9.5.2010? Neuvostokommunismi päästettiin valloilleen raiskaamaan ja tuhoamaan itäeuroopan siviiliväestöä ja ryöstämään Saksan, Ukrainan, Puolan, Itävallan, Unkarin, Baltian maiden ymv kuten Suomen alueita täysin vastikkeetta vessanpönttöjä myöden

Prokarelia on ohessa ansiokkaasti käsitellyt tätä kyseenalaista "voiton päivää" eli bolsevikkiroistoille annettua voitonseppelettä ja erittäin kyseenalaista kunniaa

-----------

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1930&author=10

UHRIT UNOHTUVAT VOITONPÄIVÄN HUUMASSA

- Voitonpäivä muistaa vain NL:n voiton
- Oliko II maailmansota vain natseja vastaan?
- Medvedev muistaa venäläiset uhrit
- Mihin on unohdettu miehitysten uhrit?
- Neuvostoliitto oli hyökkääjävaltio
- Neuvostoarmeija häpäisi äitejä ja tyttäriä
- NL yritti valloittaa Suomen ja miehitti Baltian
- Venäjä unohtaa USA:n Lend-lease -avun
- Lend-lease annettiin vain tuhoamistarkoituksiin
- Onko sotilaallinen Voitonpäivän juhlinta perusteltua?
- Rauhanomainen kanssakäyminen välttämätöntä
- Keiden kustannuksella hyökkäykset tapahtuivat?
- Mikä länsiliittoutuneiden vastuu?
- Saksalle lähetettiin erilainen viesti
- Asemahdilla uhoaminen on väärä viesti
- Neuvostorikosten korjaaminen on uusi alku


Voitonpäivä muistaa vain NL:n voiton

Venäjä on juhlinut mahtavalla sotilasparaatilla 09.05.2010 Voitonpäivää. Juhlalla ja sotilaallisen voiman osoituksella halutaan muistaa Neuvostoliiton Natsi-Saksasta saavuttamaa voittoa 65 vuotta sitten.

Tämän päivän juhlinnassa oli poikkeavaa se, että Neuvostoliiton sodanaikaiset liittolaiset, Yhdysvallat, Englanti ja Ranska, osallistuivat omilla joukoillaan paraatiin. Aseistetut Nato-joukot olivat siten Punaisella torilla marssimassa venäläisten kanssa.

Myös hävinnyt osapuoli, Saksa, oli liittokansleri Angela Merkelin johdolla paikalla juhlimassa Saksan tappiota ja Neuvostoliiton voittoa. Paikalla oli myös Kiinan Hu Jintao ja Neuvostoliiton miehittämän Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves. Juhlivatko hekin Neuvostoliiton voittoa ja omia tappioitaan?


Oliko II maailmansota vain natseja vastaan?

Voitonpäivän juhlinta näyttää keskittyvän vain Saksan kukistamiseen ja kukistumiseen. Lukemattomat muut II maailmansotaan liittyvät kauheudet ja tapahtumat halutaan jättää täysin sivuraiteille.

Inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti katsoen Voitonpäivän juhlinnassa olisi jo aika keskittyä uhrien näkökulmaan, eikä hehkuttaa vuosikymmenestä toiseen hyökkääjävaltion saavuttamia tuloksia.

Neuvostoliitto oli Saksan kanssa II maailmansodan hyökkääjävaltioita. Maiden 23.08.1939 allekirjoittama Molotov-Ribbentrop –sopimus rakensi Hitlerille mahdollisuuden maailmansodan aloittamiselle.

Ilman tätä sopimusta Saksa olisi ollut liian heikko ja sen Neuvostoliiton puoleinen raja aivan liian suojaton. Saksan pelko Neuvostoliiton uhasta ei ollut turha, sillä Stalin oli jo vuosikausia aikaisemmin aloittanut määrätietoisen varustamisen koko Euroopan valloittamiseksi.


Medvedev muistaa venäläiset uhrit

Presidentti Dmitri Medvedev toi esille Stalinin roolin oman maan kansalaisten tuhoamisessa. Lokakuussa 2009 hän toi blogissaan vahvasti esille sen, ettei Stalinin vainoja voi mikään oikeuttaa.

Medevedevin kirjoituksissa ja haastatteluissa on tuomittu vahvasti Stalinin ajan valtioterrori. Hän on todennut, etteivät mitkään päämäärät voi oikeuttaa vainoja tai että yritykset oikeuttaa oman kansan tuhoajien tekoja on estettävä.

Medvedev on kertonut niistä miljoonista ihmisistä, jotka kuolivat terrorin ja tekaistujen syytteiden vuoksi. Hän on painottanut ihmiselämää arvokkaimpana asiana ja tuonut esille, ettei vainoille ole mitään oikeutusta.


Mihin on unohdettu miehitysten uhrit?

Vaikka Medvedev erittäin voimakkain sanoin tuomitsee Stalinin aikaisen valtionterrorin, hän kohdistaa sanansa ja tuomitsionsa vain venäläisiin kohdistuneisiin tekoihin. Hänen mukaansa terrorista kärsivät Neuvostoliitossa kaikki kansallisuudet.

Vaikka Medvedevin mukaan ”yhteiskunnallinen kypsyys ilmenee siinä, että oma historiallinen menneisyys otetaan sellaisena kuin se oli tai yritetään unohtaa historian traagiset tapahtumat, hän silti unohtaa täydellisesti mitalin toisen puolen.


Neuvostoliitto oli hyökkääjävaltio

Totalitaristinen Neuvostoliitto ei terrorisoinut vain omaa kansaansa, vaan se terrorisoi, alisti, miehitti ja tuhosi lukuisan joukon itsenäisiä kansoja, jotka eivät olleet sille mitenkään uhkaksi.

Jälkikäteen katsoen Neuvostoliiton tavoitteena näyttää ainakin alkuvaiheessa olleen mahdollisimman suuri tuhottavien ihmisten määrä.


NL yritti valloittaa Suomen ja miehitti Baltian

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja aloitti talvisodaksi kutsun taistelun. Kun talvisota ei tuottanut sille toivottua tulosta, se hyökkäsi uudelleen 1941 aloittaen ns. jatkosodan.

Neuvostoliiton tavoitteena oli miehittää koko Suomi. Se ei onnistunut, mutta rauhanteossa se pakotti Suomen luovuttamaan 45 000 km2 alueestaan.

Neuvostoliitto miehitti pienet Baltian maat. Se hyökkäsi ja miehitti toistakymmentä maata, joista merkittävä osa vasta Neuvostoliiton romahdettua sai takaisin itsenäisyytensä. Saksakin jaettiin Itä- ja Länsi-Saksaan.


Neuvostoarmeija häpäisi äitejä ja tyttäriä

Neuvostoliitto hyökkäsi valtavilla sotavoimillaan entiseen liittolaismaahansa Saksaan ja osallistui sen kukistamiseen. Valloitusretkellään Stalingradista Ukrainan, Romanian, Unkarin, Valko-Venäjän, Puolan, Tsekkoslovakian ja Jugoslavian kautta Saksaaan, Berliiniin, venäläiset sotilaat häpäisivät ja raiskasivat miljoonia naisia ja tyttöjä.

Juhliessaan Äitienpäivänä Voitonpäiväänsä Venäjä asettaa kaiken yläpuolelle sotilaallisen hyökkäyssotansa voiton. Tämän lisäksi presidentti Medvedev nostaa esille oman hallintonsa hirvittävän terrorin kansalaisia kohtaan.

Sen sijaan Venäjä ei muista vastuutaan Voitonpäivänä sen paremmin häväistyistä naisista kuin miehittämistäänkään valtioista.


Venäjä unohtaa USA:n Lend-lease -avun

Venäjä unohtaa Neuvostoliiton tavoin sen, minkä ja keiden avulla se pääsi Berliiniin – ja Viipuriin. Keskeisenä tekijänä tässä oli Yhdysvaltain antama mittava Lend-lease –apu.

Professori Antti Saarialho on kerännyt tietoa Yhdysvaltain avusta II maailmasodassa Neuvostoliitolle (ks. www.prokarelia.net).

Kun hänen esittämänsä luvut muutetaan nykyisen yhteiskuntamme rasitteeksi, muodostuu Neuvostoliitolle kohdistuneesta Lend-lease –avusta noin 2 200 mrd. dollaria.


Lend-lease annettiin vain tuhoamistarkoituksiin

Tätä valtaisaa summaa vastaava materiaali sotakalustona ja –tarvikkeina annettiin lainasopimuksin Neuvostoliitolle vain Saksan ja lukuisten itsenäisten valtioiden tuhoamista varten.

Summa on 2.5-kertainen Yhdysvaltain liittovaltion finanssikriisistä selviämiseen varaamaan rahamäärään verrattuna.

Kreikalle annettava yli 100 mrd. euron tuki jää vähäiseksi tähän tuhoamistarkoituksessa annettuun tukeen verrattuna.


Onko sotilaallinen Voitonpäivän juhlinta perusteltua?

Unohtamatta Neuvostoliiton omia hyökkäystavoitteita, hyökkäyksiä, miehityksiä, kotimaista valtionterroria ym. asioita, voidaan perustellusti kysyä, onko Voitonpäivän juhlimisen aihe todella perusteltu.

Millainen statistin ja tukijan rooli on Venäjän juhlinnassa varattu Nato-joukoille, Saksan johtajalle tai Viron presidentille? Onko heidät valjastettu Venäjän suuruuden mahdin pönkittäjiksi?

Onko Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka pelästyttänyt nämä tahot perusteellisesti? Mikä on osallistumisen moraalinen näkökulma?


Rauhanomainen kanssakäyminen välttämätöntä

On täysin selvää ja elintärkeää, että maat sotaisista historioistaan ja keskinäisistä vihamielisyyksistään huolimatta ovat ystävällisessä ja rauhanomaisessa kanssakäymisessä keskenään. Ei ole kenenkään edun mukaista jatkaa sotatilaa tai riidankylvöä.

Mutta ystävyys ei merkitse vanhojen rikosten hyväksymistä tai unohtamista. Ne on selvitettävä, pyydettävä anteeksi ja korjattava. Miksi?

Voivatko länsimaat todella luottaa Venäjään ja sen lupauksiin? Todellinen, aito ja syvä luottamus ei ole mahdollista niin kauan kuin vanhat rikokset ovat selvittämättä ja niin kauan kuin niitä yritetään peitellä ja uhoamalla painaa unhoon.


Keiden kustannuksella hyökkäykset tapahtuivat?

Asialla on myös toinen vakava puoli. Keiden kustannuksella lopulta nämä hyökkäykset tapahtuivat? Keistä tuli hyökkäysten ja miehitysten maksajia? Keiden kansallinen identiteetti, itsenäisyys ja vapaus tuhottiin?

Vastaus on yksiselitteisesti: uhriksi joutuneiden kansojen. Totalitaristisen Neuvostoliiton ja fasistisen Saksan uhreiksi joutui satoja miljoonia omia kansalaisia ja pienempiä kansoja, joilta ei kysytty, haluavatko he saksalaisten vai venäläisten fasistien onnelan itselleen. Heistä tehtiin uhreja ja samalla syyllisiä ja maksajia.


Mikä länsiliittoutuneiden vastuu?

Yhdysvaltain, sen läheisimmän liittolaisen Englannin ja monen muun kansan johtajien olisi syytä perusteellisesti pohtia sitä, minkä viestin he haluavat lähettää Venäjälle.

Lähettävätkö he kaiken hyväksyvän viesti? Meidän maahamme saa hyökätä, maamme saa miehittää, tuhota ja ryöstää, kaikki on sallittua?


Saksalle lähetettiin erilainen viesti

Vai lähetetäänkö sama viesti, mikä on lähetetty Saksalle? Sodanaikaiset rikokset on tunnustettava, uhreilta pyydettävä anteeksi ja rikokset on korvattava. Saksa on tehnyt näin. Siksi Saksa on nyt arvostettu ja luotettu maa.

Suuret kansakuntaan kohdistuneet rikokset eivät koskaan katoa kansakunnan meemeistä eli kulttuurigeeneistä, ennen kuin ne on asianmukaisesti korjattu ja sovitettu.

Tämä koskee yhtä hyvin neuvostohallinnon sisäistä terroria kymmeniä miljoonia venäläisiä kohtaan kuin sen terroria itsenäisiä kansoja ja niiden kansalaisia kohtaan.


Asemahdilla uhoaminen Voitonpäivänä on väärä viesti

Äitienpäivänä juhlittu Voitonpäivä mahtavine ase-esittelyineen on täysin väärä viesti. Se kertoo, mikä kansakunnan johdolle on tärkeää – hyökkääminen, voitot taistelussa mihin hintaan tahansa ja toisten alistaminen.

Löytyisikö Venäjältä ymmärrystä ja omaatuntoa ensi vuoden Voitonpäivänä toteuttaa täysin toisenlaiset juhlat? Tunnustamisen, korvaamisen ja sovinnon juhlat?

Sellaiset juhlat eivät lainkaan himmentäisi Neuvostoliiton kansan valtavia uhrauksia diktatooristen johtajiensa valloitusunelmien toteuttamiseksi.

Neuvostoliiton kansa oli ja Venäjän kansa on edelleen Leninin ja Stalinin politiikan uhri. Mutta vielä suuremmalla syyllä Neuvostoliiton uhreiksi joutuneet kansat ovat saman politiikan uhreja.


Neuvostorikosten korjaaminen on uusi alku

Uusi maailmanjärjestys ja rauha voi alkaa siitä, että Venäjä korjaa neuvostorikokset ja samalla oman nykyisen toimintansa vinoumat. Joko Venäjällä kuuluu ääniä tämän suunnan toteuttamiseksi?

Miksi Venäjän kansa demonstroi Vladivostokista Pietariin? Miksi kansa vaatii Stalinin aikaa ihannoivan pääministerin erottamista?

Venäjällä voi olla suuri tulevaisuus kansakuntana kansakuntien joukossa. Suuri tulevaisuus edellyttää vahvaa muutosta, uutta tietä.

Onko Venäjästä tämän muutoksen toteuttajaksi? Onko läntinen maailma lainkaan kykenevä näyttämään Venäjälle sitä tietä, mikä johtaa yhteiseen rauhaan ja menestykseen?




--
----------------------------

1 comment:

Wilholmensis said...

http://date.bluesystem.ru/view.php?id=00405055